Urakan huipentuma

Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Savon Keskustan varapuheenjohtaja.

Kiuruveden lukion alakäytävällä on kaksi isoa kuvaa, joissa on opettajia ylioppilasjuhlakuvissaan. Toinen kuva on vanhempi ja opiskelijoiden toiveesta viime keväänä tehtiin toinen, päivitetty versio. Olen tulkinnut, että kuvia on opiskelijoiden hauska tutkia: kuka kukin on ja kuinka elämä on itsekuhunkin jälkensä jättänyt. Ensimmäiset kuvien ylioppilaat ovat juhlineet 1960-luvulla, viimeiset 2000-luvun tällä puolen.Kuvissa on reippaita hymyjä ja haaveilevia katseita: kuvissa on nuoria, joilla tulevaisuus on vielä enemmän tai vähemmän auki. Eräässä kuvassa nuori mies on syventynyt tutkimaan saamaansa ruusua: kuvassa on jo aistittavissa tulevaisuus filosofisten kysymysten äärellä, vaikkei kuvan nuori mies sitä tuolloin tiennytkään. Toisessa kuvassa reipas neitokainen poseeraa kanteleen kanssa. Tuo neitokainen kertoi tunteneensa olonsa kuvassa hyvin aikuiseksi. Kolmannessa kuvassa poseeraa naurava nuori nainen ilman ruusua, koska kaiken keskellä pieni yksityiskohta tuntui merkityksettömältä. Eipä tiennyt tyttö tuo, mitä tulevaisuus toisi tullessaan ja miten voisi ”harrastuksen” kautta yhdistää omat vahvuutensa ja intohimonsa. Jokaisella kuvalla ja juhlapäivällä on tarinansa.

Kevään 2020 ylioppilastutkinto järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa. Koronan vuoksi aikataulua kirittiin siten, että kaikki kokeet, paitsi äidinkieli, olivat saman viikon aikana: maanantaina ruotsi, tiistaina ensimmäinen reaali, keskiviikkona matematiikka, torstaina toinen reaali ja perjantaina pitkä vieras kieli, joka on tyypillisesti englanti. Muutos tuli todella lyhyellä varoitusajalla niin lukioiden kuin kokelaitten näkökulmasta.

Ratkaisu oli varmastikin ainoa oikea. Opiskelijatkin suhtautuivat muutokseen varsin maltillisesti; ymmärrettiin, ettei tällaista tehtäisi, jos ei olisi aivan pakko. Monen lukusuunnitelma muuttui, mutta selvä on, ettei viime hetken pänttäämisestä useinkaan ole suurta hyötyä koetilanteessa. Opiskelijat olivat myös samalla viivalla. Joka vuosi suunnilleen sama prosentti kokelaista saa kirjoituksista vaikkapa improbaturin tai laudaturin.

Korona aiheutti siis jo omat kommervenkkinsä tutkinnon aikana ja tulee aiheuttamaan mutkia matkaan myös tulevissa ylioppilasjuhlissa. Juhlat on pieni murhe, on helppo kuitata: pääasia on, että pysytään terveenä. Totta toki tuokin, mutta kyllä jokainen tämänkin kevään abiturientti on myös juhlansa ansainnut. Moni on tehnyt valtavan työn, jotta voi painaa keväällä valkolakin päähänsä rehtorin lausuessa tutut sanat: ”Tehtäväni suomalla valtuudella julistan teidät ylioppilaiksi. Arvonne merkiksi pyydän teitä laittamaan ylioppilaslakin päähänne.” Viimeisen sanan aikana ylioppilaat laittavat harjoitellusti enemmän tai vähemmän yhtä aikaa lakit päähänsä salamavalojen välkkeessä. Onni, riemu, ylpeys ja ehkä haikeuskin on salissa käsinkosketeltavissa.

Suomen Lukiolaisten Liitto vaatii, että kevään ylioppilasjuhlaa ei peruta, vaan se siirretään valtakunnallisesti yhdelle ja samalle päivälle vaikkapa alkusyksyyn. Valmistumispäivämäärä pysyisi ennallaan. Liiton puheenjohtajan Adina Nivukosken mielestä kevään ylioppilailla täytyy olla mahdollisuus jättää yhteisessä juhlahetkessä jäähyväiset koulutaipaleelleen ja lukioyhteisölleen. Tähän ajatukseen ja oikeuteen on helppo yhtyä. Toivon, ettei tätä nuorten toivetta vähätellä, vaikkei juhlattomuus suuressa mittakaavassa isolle murheelle tuntuisikaan.

Mira Kokkonen

Suomi ja maailma koronan jälkeen

Koronan takia kaikki kasvokkaiset tilaisuudet on peruttu, mutta verkossa voi tehdä vaikka mitä. ☺️💫 Kuten käydä keskustelua siitä, miten korona muuttaa maailmaa ja miten Keskustan tulisi siihen vastata. 🌏🍀 Osoitteessa www.facebook.com/PohjoisSavonKeskusta

Tiistaina 7.4. Klo 18 Facebook-livessä käydään keskustelua Keskustan uudistusohjelmasta. Keskustelua vauhdittamassa ovat:
😃Pohjois-Savon Keskustan vpj Kuntavaikuttaja Mira Kokkonen,
😃Kuopion Keskustan pj Saara Hanhela – vaikuttaja ja osallistaja sekä
😃Keskustan puoluevaltuuston jäsen Juho Pulkka.