Urakan huipentuma

Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Savon Keskustan varapuheenjohtaja.

Kiuruveden lukion alakäytävällä on kaksi isoa kuvaa, joissa on opettajia ylioppilasjuhlakuvissaan. Toinen kuva on vanhempi ja opiskelijoiden toiveesta viime keväänä tehtiin toinen, päivitetty versio. Olen tulkinnut, että kuvia on opiskelijoiden hauska tutkia: kuka kukin on ja kuinka elämä on itsekuhunkin jälkensä jättänyt. Ensimmäiset kuvien ylioppilaat ovat juhlineet 1960-luvulla, viimeiset 2000-luvun tällä puolen.Kuvissa on reippaita hymyjä ja haaveilevia katseita: kuvissa on nuoria, joilla tulevaisuus on vielä enemmän tai vähemmän auki. Eräässä kuvassa nuori mies on syventynyt tutkimaan saamaansa ruusua: kuvassa on jo aistittavissa tulevaisuus filosofisten kysymysten äärellä, vaikkei kuvan nuori mies sitä tuolloin tiennytkään. Toisessa kuvassa reipas neitokainen poseeraa kanteleen kanssa. Tuo neitokainen kertoi tunteneensa olonsa kuvassa hyvin aikuiseksi. Kolmannessa kuvassa poseeraa naurava nuori nainen ilman ruusua, koska kaiken keskellä pieni yksityiskohta tuntui merkityksettömältä. Eipä tiennyt tyttö tuo, mitä tulevaisuus toisi tullessaan ja miten voisi ”harrastuksen” kautta yhdistää omat vahvuutensa ja intohimonsa. Jokaisella kuvalla ja juhlapäivällä on tarinansa.

Kevään 2020 ylioppilastutkinto järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa. Koronan vuoksi aikataulua kirittiin siten, että kaikki kokeet, paitsi äidinkieli, olivat saman viikon aikana: maanantaina ruotsi, tiistaina ensimmäinen reaali, keskiviikkona matematiikka, torstaina toinen reaali ja perjantaina pitkä vieras kieli, joka on tyypillisesti englanti. Muutos tuli todella lyhyellä varoitusajalla niin lukioiden kuin kokelaitten näkökulmasta.

Ratkaisu oli varmastikin ainoa oikea. Opiskelijatkin suhtautuivat muutokseen varsin maltillisesti; ymmärrettiin, ettei tällaista tehtäisi, jos ei olisi aivan pakko. Monen lukusuunnitelma muuttui, mutta selvä on, ettei viime hetken pänttäämisestä useinkaan ole suurta hyötyä koetilanteessa. Opiskelijat olivat myös samalla viivalla. Joka vuosi suunnilleen sama prosentti kokelaista saa kirjoituksista vaikkapa improbaturin tai laudaturin.

Korona aiheutti siis jo omat kommervenkkinsä tutkinnon aikana ja tulee aiheuttamaan mutkia matkaan myös tulevissa ylioppilasjuhlissa. Juhlat on pieni murhe, on helppo kuitata: pääasia on, että pysytään terveenä. Totta toki tuokin, mutta kyllä jokainen tämänkin kevään abiturientti on myös juhlansa ansainnut. Moni on tehnyt valtavan työn, jotta voi painaa keväällä valkolakin päähänsä rehtorin lausuessa tutut sanat: ”Tehtäväni suomalla valtuudella julistan teidät ylioppilaiksi. Arvonne merkiksi pyydän teitä laittamaan ylioppilaslakin päähänne.” Viimeisen sanan aikana ylioppilaat laittavat harjoitellusti enemmän tai vähemmän yhtä aikaa lakit päähänsä salamavalojen välkkeessä. Onni, riemu, ylpeys ja ehkä haikeuskin on salissa käsinkosketeltavissa.

Suomen Lukiolaisten Liitto vaatii, että kevään ylioppilasjuhlaa ei peruta, vaan se siirretään valtakunnallisesti yhdelle ja samalle päivälle vaikkapa alkusyksyyn. Valmistumispäivämäärä pysyisi ennallaan. Liiton puheenjohtajan Adina Nivukosken mielestä kevään ylioppilailla täytyy olla mahdollisuus jättää yhteisessä juhlahetkessä jäähyväiset koulutaipaleelleen ja lukioyhteisölleen. Tähän ajatukseen ja oikeuteen on helppo yhtyä. Toivon, ettei tätä nuorten toivetta vähätellä, vaikkei juhlattomuus suuressa mittakaavassa isolle murheelle tuntuisikaan.

Mira Kokkonen

Pohjois-Savon Keskusta keskeyttää toistaiseksi tilaisuuksien järjestämisen koronaviruksen vuoksi.

Koronavirusepidemia leviää Italian lisäksi muihin maihin. Suomen tilanne on vielä varsin hyvä, mutta väistämättä virus tulee meillekin leviämään. Hallituksen, THL:n ja sairaaloiden ohjeistukset ovat näyttöön perustuvia. Vähemmän asiasta perillä olevat ovat vaatineet monenlaisia toimia, kuten lentokenttien lämmönmittauksia, kaikkien julkisten paikkojen sulkemisia tai eristyssairaaloiden järjestämistä. Näillä toimilla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan merkitystä tulevan epidemian estoon. On toimittava viranomaisohjeistuksen mukaan. On huolehdittava omasta käsien pesusta, ja lievienkin oireiden ilmaantuessa on jäätävä kotiin.

Tänään 12.3.2020 on Keskustan johdon ja puoluetoimiston palaverissa annettu suosituksia puolueen työntekijöille koronavirustilanteen vuoksi. Kaikkien puolueiden puoluesihteereiden kesken on sovittu, että puolueiden yleisötilaisuudet perutaan ainakin pääsiäisen (12.4.) yli. Koska tilanne näyttää muuttuvan nyt varsin nopeasti, tämänpäiväinen piirihallitus on peruttu, ja tällä tiedolla joudumme myös siirtämään 3.4. suunniteltua piirin vuosikokousta. Kaikista uusista muutoksista piirin tapahtumissa ilmoitamme näillä sivuilla ja Facebook-sivuilla. Suositamme samaa järjestelyä kaikille jäsenjärjestöillemme.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on maltti, tehokas ja määräyksiin sitoutuva virka- ja hallintokoneisto ja väestön luottamus asiantuntijoiden ja johdon työhön tehdä parhaansa kansan eteen. Uskon että tällä asennoitumisella pystymme hidastamaan ja madaltamaan tulevan epidemian vaikutuksia ja näin selviytymään niin hyvin kuin mahdollista.

Koronavirusta vastaan ei vielä ole rokotetta, toisin kuin joka vuosi huonokuntoisia tappavaan influenssaan. Jokaisen oma vastuu omasta suojautumisesta ja lähimmäisten suojelusta on ratkaisevaa. Toivon siis, että ensi syksynä jokainen ottaa influenssarokotuksen ja ehkä tuolloin jo saatavissa olevan koronarokotuksen.

Antti Kivelä
Pohjois-Savon Keskustan puheenjohtaja

Lähikoulu on lapsen etu

Ope­tus­mi­nis­te­ri ja va­sem­mis­to­lii­ton kan­sa­ne­dus­ta­ja Li An­ders­son lin­ja­si Il­ta­leh­den haas­tat­te­lus­sa (27.1.), et­tä jo­kai­ses­sa kun­nas­sa ei oli­si tu­le­vai­suu­des­sa omaa pe­rus­kou­lua.

Lin­jauk­sen kans­sa on help­po ol­la eri miel­tä. Lä­hi­kou­lu ko­ti­kun­nas­sa on lap­sen etu. Kun­tien on jat­kos­sa­kin vas­tat­ta­va pe­rus­kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä omal­la alu­eel­laan.

An­ders­so­nin poh­din­nan taus­tal­la on ai­heel­li­nen huo­li Suo­men vau­va­ka­dos­ta. On tot­ta, et­tä tu­le­vat ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät nyt kiih­ty­vää tah­tia.

Tär­kein kes­kus­te­lu lä­hi­kou­lus­ta ja sen tu­le­vai­suu­des­ta käy­dään kui­ten­kin per­hei­den tai per­heel­lis­ty­mis­tä suun­nit­te­le­vien kans­sa.

Lap­si ei voi päät­tää, min­ne syn­tyy. Jo­kai­nen työ ei myös­kään lii­ku koh­ti suu­rem­paa yk­sik­köä. Mut­ta jo­kai­sen lap­sen on oi­keus kou­lut­tau­tua ja har­ras­taa.

Jo­kai­sen van­hem­man oi­keus on viet­tää ai­kaa lap­sen­sa kans­sa myös kou­lu­päi­vän jäl­keen. Tois­tu­vien pit­kien bus­si­mat­ko­jen vä­syt­tä­mä­nä ei ai­kui­nen­kaan jak­sa.

Pel­kän sei­nä­kes­kus­te­lun si­jaan, aja­tuk­set laa­ti­kon ul­ko­puo­lel­ta voi­si­vat aut­taa mei­tä eteen­päin.

Kun ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät, myös opet­ta­jien mää­rä kou­lus­sa las­kee. Mut­ta voi­si­ko kou­lu­jen hen­ki­lös­tö­re­surs­se­ja ja­o­tel­la pa­rem­min kun­tien kes­ken, opet­ta­jien työ­tä sa­mal­la tur­va­ten?

Yh­teis­työ­tä kun­tien vä­lil­lä voi­si miet­tiä lä­hi­pal­ve­lut lap­sil­le säi­lyt­tä­en.

Suo­ma­lai­nen pe­rus­kou­lu on kan­sam­me si­vis­tyk­sen poh­ja. Se luo­tiin vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, aloit­ta­en Suo­men har­vim­min asu­te­tuil­ta seu­duil­ta La­pis­ta.

Sii­tä läh­tien kun­nan lä­hi­kou­lu on taan­nut ope­tuk­sen kai­kil­le lom­pa­kon pak­suu­teen kat­so­mat­ta.

Kes­kit­tä­mäl­lä ope­tus ko­ko­naan yli pien­ten kun­tien ei laa­tu tule pa­ra­ne­maan.

Op­pi­mi­nen on rik­kaus, jon­ka on ol­ta­va saa­vu­tet­ta­vaa eri­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta. Sen toi­voi­si kou­luis­tam­me lin­jaa­van mi­nis­te­rin huo­mi­oi­van.   

Au­li Pii­pa­ri­nen

Poh­jois-Sa­von kes­kus­tan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja

Lep­pä­vir­ta

Lapset ja perheet kärkeen!

Lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta on parasta lääkettä vauvapulaan. Keskustan eduskuntaryhmä ehdottaa, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Selkeä syy aloitteelle on Suomen ennätysalhainen syntyvyys, joka on kovasti keskusteluttanut Pohjois-Savossakin. Ennusteiden mukaan koko Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031.

Aloitteen mukaan tulevaisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa myös politiikalla, jonka tehtävä on rakentaa tulevaisuuteen luottavaa Suomea, jossa perheitä tuetaan, jossa lapsi on tervetullut eri elämäntilanteisiin ja jossa jokaisen henkilökohtaista lapsilukutoivetta kunnioitetaan.

Keskustan eduskuntaryhmän mukaan epävarmuutta luovat erityisesti työttömyys ja pätkätyöt, siksi työllistymistä ja toimeentuloa on vahvistettava. Myös työn ja perhe-elämän yhdistämistä on helpotettava perhevapaat uudistamalla, paikallista sopimista ja joustavia järjestelyjä lisäämällä sekä sosiaaliturvaa uudistamalla. Suomessa ei saa olla lapsiperheköyhyyttä. Jokaisella on oikeus tavoitella haluaamaansa lapsilukua, ja yhteiskunnan tehtävä on toimia mahdollistajana. Perheiden arjessa pärjäämistä on tuettava kotiavulla ja perhekeskuksissa.

Aloitteella halutaan avata keskustelua eri tahojen kanssa, miten Suomesta rakennetaan lapsi- ja perhemyönteisempi.

Monia hyviä pieniä käytännön toimia voidaan tehdä ja on jo tehtykin myös kunta- ja yhdistysyhteistyöllä vaikkapa järjestämällä lapsille harrastusmahdollisuuksia heti koulun jälkeen. Pohjois-Savon Keskusta haastaa savolaiset kunnat kutsumaan seura- ja muun yhdistysväen koolle ja tuumaamaan yhdessä yhteisiä mahdollisuuksia.

Pohjois-Savon Keskustan varapj Mira Kokkonen