Kirjoittaja on aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen:
Vuosi lähestyy loppuaan. Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstö työskentelee myös juhlan aikaan, joka päivä ja jokaikinen yö. Työntekijämme auttavat, hoitavat ja pelastavat, niin että me maakunnan asukkaat voimme käydä joulun viettoon turvallisin mielin.
Kulunut vuosi on tuonut hyvinvointialueen toimintaan monia muutoksia. Kiitos kärsivällisyydestänne tilanteissa, joihin on liittynyt huolta ja epävarmuutta. Määrätietoiset uudistukset tuottavat vähitellen tulosta, ja loppuvuodesta alkoi jo näkyä pieniä merkkejä sekä henkilöstöpulan helpottamisesta että menojen kasvun taittumisesta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulun alla vuoden 2025 talousarvion ja vuosia 2026–2027 koskevan taloussuunnitelman. Niiden keskeisin sisältö on, että vaativat ajat jatkuvat. Hyvinvointialueen vuosikate kääntyy positiiviseksi 2026, mutta aiemmin kertyneitä alijäämiä ei saada katettu rahoituslain edellyttämällä tavalla.
Hyvinvointialueiden taloutta ohjaava rahoituslaki määrää, että alijäämät tulee kattaa kolmen vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Tällä hetkellä tavoite näyttää karkaavan useimpien alueiden ulottumattomiin. Käytännössä siirtymävaiheeseen tarvitaan pari vuotta lisäaikaa. Valtiovarainministeriö onkin hiljaisesti viestinyt, että yksittäisiä alijäämälukuja tärkeämpää on seurata, saavatko hyvinvointialueet käännettyä taloutensa suuntaa.
Pohjois-Savossa suunnan kääntäminen tarkoittaa, että vuodesta 2026 alkaen tulojen on oltava selvästi suurempia kuin menot. Tämänhetkisten tietojen perusteella valtion rahoitus ei kuitenkaan kasva. Hyvinvointialue voi siten selviytyä ainoastaan jäädyttämällä menonsa vuoden 2025 tasolle – riippumatta siitä, miten paljon kulut kohoavat. Arvioimme, että suunnitelma tarkoittaisi menojen pienentämistä vuosittain noin kahdella prosentilla.
Tavoitteeseen ei päästä ilman että uudistukset etenevät ripeästi. Suurimmat muutokset ovat vasta edessä, ja ne näkyvät väistämättä myös asiakkaiden arjessa. Sairaala- ja osastojaksot lyhenevät samalla kun kotona asumisen ja perheiden tukea lisätään. Digitaaliset kanavat helpottavat ja nopeuttavat asiointia, mutta joitakin palveluita on jatkossa haettava kauempaa kuin ennen.
Aluevaltuustolle taloussuunnitelman hyväksyminen merkitsee tietoista, hallittua riskiä. Rahoituslain lisäksi hyvinvointialuetta ohjaa kaikki se lainsäädäntö, jolla asiakkaille turvataan heidän tarvitsemansa sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen palvelut.
Rahoituslain asettaminen ensisijaiseksi johtaisi hyvinvointialueen toiminnan romahtamiseen vuosina 2025–2026. Siihen emme ole valmiita. Silti tavoitteemme on edetä niin nopeasti kuin mahdollista.
Vuoden 2025 alkaessa katse on jo käännettävä kohti 2030-lukua. Hyvinvointialueen täytyy huolehtia omalta osaltaan siitä, että pohjoissavolaisten elämä jatkuu turvattuna myös silloin, kun ulkopuolelta tulevat häiriöt ja yllättävät poikkeustilanteet ravistelevat arkemme vakautta.
Siksi on tärkeää, että me kaikki – hyvinvointialueen asukkaat, työntekijät ja yhteistyökumppanit – pystymme erottamaan suuret ja pienet asiat toisistaan ja kykenemme keskittymään olennaiseen.
Yksi olennaisimmista asioista on luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan, sen toimivuuteen ja tulevaisuuteen. Luottamuksen ylläpitoon tarvitaan sekä avointa yhteistyötä että henkistä kriisinsietokykyä. Maailmassa tuulee parhaillaan niin kovaa, että meidän itsemme ei kannata keikuttaa yhteistä venettä vaan etsiä sovintoa ja vakautta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 on noin 1,5 miljardia euroa. Se käytetään maakunnan ihmisten palvelemiseen. Teemme joka päivä työtä tuhansien yritysten ja kymmenien tuhansien ihmisten kanssa.
Toivon, että myös ensi vuonna jokainen meistä voi tukea uuden rakentamista. Rohkaistaan toisiamme kohtaamaan muutokset ja näkemään kaikki se hyvä, jonka keskellä me suomalaiset saamme elää.
Joulun rauhaa ja onnellista uutta vuotta toivottaen
