Riitta Raatikainen, aluehallituksen puheenjohtaja:
Sairaaloiden yöaikaisia päivystysvastaanottoja koskevat suunnitelmat huolettavat ihmisiä erityisesti Ylä-Savossa ja Varkauden seudulla. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tuntuu pelottavalta ajatella, että iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä kiireellinen lääkärin apu keskittyisi jatkossa kokonaan Kuopioon. Niin maan hallitus on nyt linjannut.
Perusterveydenhuollon yöpäivystykset säilyvät poikkeusluvalla Iisalmessa ja Varkaudessa vuoden 2026 alkuun saakka. Sen jälkeen ne on määrä lopettaa. Päätös on osa valtion säästöpolitiikkaa.
Ylä-Savon kuntajohtajat kyselivät Savon Sanomissa (20.9.2024), mikä on hyvinvointialueen tahtotila yöpäivystysten järjestämisestä. Tahto on ilmaistu näkyvästi jo kesäkuussa, jolloin aluehallitus vastasi asiaa koskevaan lausuntopyyntöön.
Yksimielisen linjauksen takana olivat myös ministeripuolueiden edustajat. Lausunto on ohjannut, tai ainakin sen olisi pitänyt ohjata, sekä virkajohdon että aluehallituksessa toimivien luottamushenkilöiden aktiivista, mutta ilmeisen turhaksi osoittautunutta taustavaikuttamista.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen lausunto korostaa Varkauden ja Iisalmen yöpäivystysten tärkeyttä. Kulujen siirtyminen yhdestä paikasta toiseen, esimerkiksi lääkärin ja hoitajien palkoista kasvavaan ensihoidon tarpeeseen, ei takaa suuria säästöjä.
Varkaudessa ja Iisalmessa säilyy ympärivuorokautinen lääkärivalmius myös tulevaisuudessa.
Lausunnossa ihmetellään myös, miksi yöpäivystykset pitää viedä lainsäädäntöön. Korrektista virkakielestä poiketen sanon nyt asian niin kuin se on. Eikö Suomen valtioneuvostolla ole tärkeämpiä asioita kuin valmistella paikkakuntakohtaisia lakeja siitä, missä ja milloin ihmisille saa – tai ei saa – tarjota lääkärin apua, montako tuntia, ja mihin kellonaikaan?
Miten näin yksityiskohtaiset järjestelyt voivat päätyä hallituksen ja lopulta eduskunnan päätettäviksi? Eikö hyvinvointialueet perustettu maakuntapohjalta juuri siksi, että ne tuntevat paikalliset olot ja asukkaiden tarpeet? Ministeriöiden harjoittaman mikro-ohjauksen myötä hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeus sinetöityy arvottomaksi sanahelinäksi.
Vaikka maan hallitus puhuu terveydenhuollon normien väljentämisestä, ratkaisut kertovat muusta. Yöpäivystyksiin puuttumisen taustalla vaikuttaa myös ikävä julkisuuspeli. Siinä osalle paikkakunnista annetaan voittajan ja osalle häviäjän kortit. Asetelma kalvaa yhteistyötä hyvinvointialueiden sisällä ja niiden välillä.
Julkisuuspeliin kuuluu, että keskustelussa huomion keskipisteeksi nostetaan yksittäisiä, ihmisille tärkeitä ja tunteita herättäviä, mutta kokonaisvaikutuksiltaan suhteellisen pieniä asioita. Tuoreimpien seurantatietojen mukaan päivystävän yleislääkärin apua on tarvinnut Iisalmessa keskimäärin 6,5 uutta potilasta ja Varkaudessa 2,5 uutta potilasta per yö. Kiireellistä erikoissairaanhoitoa tarvitsevat viedään joka tapauksessa aina nopeasti suoraan KYSiin.
Varmaa on, että pelkästään sairaaloiden takia Iisalmessa ja Varkaudessa säilyy ympärivuorokautinen lääkärivalmius myös tulevaisuudessa. Yöpäivystystä koskevista säädöksistä riippumatta sen täytyy toimia kiireellisen hoidon tukena sekä ensihoidon että kotisairaalan yksiköille.
Pohjois-Savon asukkaat ovat nyt ottaneet aktiivisen roolin ja laittaneet liikkeelle yöpäivystysten jatkoa koskevan kansalaisaloitteen (Warkauden Lehti 25.9.2024). Juuri näin kuuluu toimia! Asukkaiden tahto tukee poliittista vaikuttamista, kun asia siirtyy eduskunnan käsiin. Pallo on nyt kansanedustajilla.