Minna Back-Hytönen, aluevaltuutettu ja perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan jäsen
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelujen tilanne ja kokemus niistä on ollut vähän erilainen tarkastelunäkökulmasta riippuen. Kansallisesti kasvavat kustannukset, palvelujen laadulliset erot ja erillisyys sekä lisääntyvät hyvinvointierot olivat kestämättömiä. Kuntien kyky vastata palvelutarpeisiin vaikeutui vuosi vuodelta väestön ikääntyessä ja tarpeiden kasvaessa ja toisaalta syntyvyyden pienentyessä ja talouden kantokyvyn heikentyessä. Palvelujen kehittämisen resurssit ja keinot vähenivät yhtä aikaa kasvavien kustannusten kanssa ja toiminnasta tuli ennakoivan sijasta reagoivaa.
Perustason palvelut, ehkäisevä työ sekä varhainen tuki jäivät takamatkalle. Tämä kuormitti myös työntekijöitä ja asetti ristiriitaa palvelujen ammatilliselle toteuttamiselle. Myös työntekijäpula on näkynyt jo ennen hyvinvointialueiden aloittamista. Valitettavasti myös tilastot puhuvat karua kieltään ja monella mittarilla katsoen Pohjois-Savossakin on kertynyt paljon korjattavaa. Nämä asiat eivät ole syntyneet viiden kuukauden aikana vaan valitettavasti jo vuosien ajan.
Palvelujen ja palveluverkon sekä työolojen kehittämiseen on kaikilla hyvinvointialueemme toimijoilla yhteinen ja vahva tahto. Kehittäminen on vallitsevan tilan korjausliikkeitä ja paremman tulevaisuuden rakentamista; turhaa, päällekkäistä ja hyödytöntä pitääkin purkaa. Mutta samalla tulee vahvistaa koko alueella saavutettavia, vaikuttavia, ehkäiseviä ja tarpeen mukaisia palveluja – talouden ja työvoimapulan asettamista reunaehdoista huolimatta ja juuri siksi.
Palveluverkko, kuten mikä tahansa verkko, koostuu kokonaisuutta kasassa pitävistä langoista. Mitä useampi lanka puuttuu tai katkeaa, sitä heikommaksi käy koko verkko. Joka kohdassa verkko ei ole yhtä tiheä, eikä muuttumaton, mutta sen ulkopuolelle ei voi jättää ketään. Mitä vahvemmat langat perus- ja lähipalveluista kudotaan erikoispalveluihin ja toisinpäin, sitä kestävämpi siitä tulee. Ja kun motivoitunut kunta yhdessä kuntalaisten ja yritysten kanssa kutoo omaa osuuttaan, ei reikiä pääse syntymään.
Onnistumisemme mitataan siinä, kuinka vahvistamme kestävästi ja asiakaslähtöisesti yhdenvertaisia ja laadukkaita lähi- ja peruspalveluja, miten luomme elinvoimaa koko alueelle ja hyvinvointia asukkaille siten, että lähipalvelu on jokaisen oikeus.
Nähdään alkuvaiheen ongelmien yli myös mahdollisuuksia ja lisätään luottamusta tulevaisuuteen. Olemme yhdessä tekemässä parempia palveluja. Se on meidän tärkein tehtävämme.