Kirjoittaja on Tiina Nousiainen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja strategiajaoston jäsen
”Hyvinvointialue voi lisätä tulojaan kasvattamalla menoja ja sairastavuutta. Järkevämpää olisi kannustaa tulopohjan laajentamiseen ja terveyden edistämiseen.” Juha Töyräs (Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, professori, FT) puhuu mielestäni järkeviä. Hyvinvointialueilla on laillisia keinoja kasvattaa tulopohjaansa. Näitä ovat esimerkiksi tukisäätiö, jolla haetaan rahoitusta kehittämistyöhön ja tutkimukseen sekä voidaan ottaa vastaan lahjoituksia. Hyvinvointialue voisi myös vuokrata ulos vapaina olevia tiloja ja laitekantaa (esimerkiksi kuvantamisinfrastruktuuria, toimitiloja yrityksille jne.) jolloin kalliiden tilojen käyttöaste kasvaa ja maksajia jo tehdyille investoinneille löytyy lisää.
Näitä keinoja, esimerkiksi TAYS tukisäätiö Pirkanmaalla ja TYKS säätiö Varsinais-Suomessa, on jo käytössä muilla hyvinvointialueilla. Nyt on aika ottaa uudet työkalut käteen myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kunnat eivät enää kuittaa lisälaskuja, kun kustannukset ovat menneet ennakoidusta yli. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi olisivat vielä kuntien vastuulla, olisiko niillä enää kantokykyä tässä taloudellisessa tilanteessa?
Menojen karsimisen lisäksi pitää löytää keinoja hankkia lisärahoitusta, uutta tulovirtaa ja uusia tapoja lisätä elinvoimaa ja kehitysmahdollisuuksia.
Pohjois-Savolla on erinomaiset edellytykset menestyä terveysmatkailun kohteena, onhan KYS maailman kahdensadan parhaan sairaalan joukossa. Terveysmatkailu on globaalisti merkittävää liiketoimintaa, mutta meillä alikehittynyttä, joten kasvupotentiaalia löytyy. Suomi on menestynyt terveysteknologian viennin alalla hyvin ja tavoittelee sen moninkertaistamista (Business Finland Mission 2035 mukaan 15 miljardin vuotuiselle tasolle.) Tähän tarvitaan myös hyvinvointialueita. Lääkintälaitteiden kehittäminen vaatii kliinistä testaamista; potilailla. Siksi hyvinvointialueen kyky tarjota testauspalveluja on tärkeää niin hyvinvointialueen tulopohjan tukemiseksi kuin terveysteknologiateollisuuden kasvun kannalta. Tähän liittyy myös terveysinnovaatioiden parempi tunnistaminen ja kaupallinen hyödyntäminen.
Näitä meille hyvinvointialueen tulevaisuus- ja strategiajaostolle esitteli em. Juha Töyräs. Olen kovin iloinen siitä, että meillä on hyvinvointialueella tällaisia henkilöitä, jotka etsivät uusia näkökulmia ja ratkaisuja myös rahoitusongelmiin. Viime aikoina hyvinvointialue -termiin on liitetty vain valittamista henkilöstöpulasta, huoltosuhteesta, varojen riittämättömyydestä jne. Vähääkään vähättelemättä näitä ongelmia pidän tärkeänä sitä, että suosta ponnistetaan ylös ja otetaan uudet rohkeat ratkaisut käyttöön paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Jolloin myös tuemme talouttamme ja lisäämme veto- ja pitovoimaa.
Osaammeko tällä hetkellä riittävästi hyödyntää alueellamme tuotettuja korkeatasoisia terveyteen liittyviä vientituotteita? Mielestäni emme.
Onko meillä varaa olla hyödyntämättä niitä tapoja, joissa myös isot rahat liikkuvat? Mielestäni ei.