Pohjois-Savon Keskustan syyskokouksessa Siilinjärvellä valittiin piirin puheenjohtajana jatkamaan Juho Pahajoki Rautalammilta sekä varapuheenjohtajana Jani Kautto Joroisista. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tuula Savolainen Kuopiosta.
Kokouksen yleiskeskustelussa alustuspuheenvuorot pitivät europarlamentaarikko Elsi Katainen ja kansanedustaja Markku Siponen. Molempien puheenvuoroissa tuli esille huoli hallituksen alueita ja ihmisiä eriarvoistavasta politiikasta.
Piirijärjestön kokouksessa asetettiin askelmerkit kohti kunta- ja aluevaaleja. Aluevaaleihin asetettiin ensimmäiset 35 ehdokasta ja tavoitteena on, että tammikuun loppuun ehdokaslista on täynnä. Kuntavaaleissa Pohjois-Savossa haetaan 450 kuntavaaliehdokasta, jotka kunnallisjärjestöt ja kuntayhdistykset tulevat asettamaan.
Kokouksen kannanotossa otettiin voimakkaasti kantaa lähipalveluitten puolesta sekä esitettiin tavoitteita millä puhdas energiantuotanto saataisiin hyväksyttävämmäksi.
Pohjois-Savon Keskustan syyskokouksen kannanotto
Lähipalveluiden puolesta
Kuntia ja hyvinvointialueita kurittamalla hallitus kohdistaa kovia toimia kansalaisiin. Kohtuuttomat vaatimukset hyvinvointialueille talouden osalta ovat saaneet ne tekemään ratkaisuja, jotka kurjistavat palveluita ja niiden saatavuutta.
Pohjois-Savon Keskusta toteaa, ettei palvelujen heikennys ole säästö. Ammatillinen koulutus luo vahvan pohjan maakunnan elinkeinorakenteelle ja luo nuorille mahdollisuuden asettua kotiseudulle. Koulutus tukee työssä olevien työkykyä ja työssä kehittymistä. Tämä mahdollistaa myös vahvan kumppanuuden alueen yrityksien sekä maa- ja metsätalousyrittäjien kesken.
Tähän kaikkeen on saatava muutos. Mahdollisuus siihen on ensi keväänä pidettävissä kunta- ja aluevaaleissa. Voimme viestiä hallitukselle, että kansalaiset haluavat muutosta harjoitettuun politiikkaan. Pohjois-Savon Keskusta haluaa edelleen pelastaa palvelut niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Tavoitteemme on olla suurin puolue Pohjois-Savossa niin valtuutettujen määrällä kuin kannatusprosentilla mitattuna.
Järkivihreä siirtymä aluetalouden tukirangaksi
Vihreä siirtymä on aikamme suurimpia ja tärkeimpiä haasteita, sekä mahdollisuuksia. Siirtyminen kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin, edellyttää paitsi rohkeita tekoja myös oikeudenmukaisia talousratkaisuja. Suomessa tämä siirtymä liittyy erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian rakentamiseen ja metsätalouteen pohjautuvien biotuotteiden valmistamiseen. On keskeistä, että muutoksen hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti alueille, joissa energian- ja alkutuotanto tapahtuu.
Tällä hetkellä tuulivoiman osuus energiantuotannosta kasvaa, mutta sen taloudellinen hyöty jää usein vähäiseksi tuotantoalueille. Energian siirtoon tarvittavien siirtolinjojen aiheuttamat menetykset maanomistajille on korvattava täysimääräisesti. Kunnat, joihin ympäristön ja maiseman muutokset kohdistuvat ansaitsevat isomman osuuden investointien tuomasta taloudellisesta kasvusta ja verohyödystä.