Tiistaina julkistetut Pohjois-Savon hyvinvointialueen esittelemät vaihtoehdot sote-palveluiden sijainnista ovat herättäneet laajaa tyrmistystä ympäri maakuntaa. Jopa laajimmassa palveluverkkoehdotelmassa neljä asemaa olisi lakkaamassa kokonaan. Tiukimmillaan lakkautus uhkaisi kymmentä toimipistettä.
Keskustan linja Pohjois-Savossa on edelleen, että siellä, missä terveyskeskus on ollut ennen hyvinvointialuetta, tulee myös palveluverkkomuutoksen jälkeen olla hyvinvointialueen sote-palveluita. Suunnitellut digipalvelut palvelevat varmasti hyvin työssäkäyviä digitaitoisia, mutta maakunnassa tulee saada palveluita myös niiden, joille uudet toimintamallit eivät sovi.
Nyt ehdotetut tiukimmat leikkaukset uhkaavat vakavasti sote-uudistuksen tavoitteita, jossa palvelut saadaan läheltä ja oikea-aikaisesti ja säästetään näin kalliista erikoissairaanhoidosta. Pitkällä aikavälillä terveysmenoissa ei synny säästöjä, jos ihmiset jäävät hoitamatta. Maan hallituksen vastuulla olisi järjestää hyvinvointialueelle rahoitus niin, että ihmisten palvelut eivät uudistuksessa katastrofaalisesti heikenny.
Hallitus ja valtiovarainministeriö ohjaavat nyt uudistusta alimitoitettujen rahoitussuunnitelmien perusteella. Hallitus kiristää hyvinvointialueita alijäämien kattamisvelvoitteen lisäksi lainanottovaltuuksien kautta. Kun rahaa ei anneta tarpeeksi, jää työkalupakkiin kehittämisen sijaan leikkaamisia.
Aluevaltuutetut, jotka on valittu kehittämään maakunnan palveluita, ovat nyt puun ja kuoren välissä. Jos säästäminen epäonnistuu, uhkaa hyvinvointialueita nimittäin yhdistäminen toisiin alueisiin. Hallituksen toiminta näyttäytyy valtapelinä, jossa perustuslakivaliokuntaan 2014 törmänneitä jättimäisiä sote-alueita ja sitä edeltänyttä kuntakartan uudistamista ajetaan nyt rahoituksen ruuvipenkin kautta. Palvelujen muutoksiin on näissä oloissa pakko suostua, mutta sote-uudistuksen alkuperäisiä tavotteita ei voi heittää roskakoriin. Palveluita on saatava läheltä myös jatkossa.
Juho Pahajoki,
Pohjois-Savon Keskustan puheenjohtaja